Kertaamista ja odotusta

Kertausviikkoa viedään! Joka tarkoittaa siis sitä, että tän lukukauden kurssit on kokeita vaille purkissa ja loma alkaa reilun kahden viikon päästä.

Joulun odotus on kova niin koko Aberdeenissä, kampuksella kuin ihan meidän kämpässäkin. Kampukselle nousi jokunen aika sitten muhkea joulukuusi ja keskustan jouluvalot sytytettiin paraatin merkeissä viime sunnuntaina. Kaupat tursuaa joulutavaraa ja joululauluja kuulee vähän joka suunnasta. Oon jo alottanu joulushoppailut, mutta vakavampi joululahjamissio tapahtuu ensi viikolla, kun lähdetään kämppiksen kanssa Edinburghiin. En malta odottaa! Sää, yllätys yllätys, ei ole kuitenkaan vielä ihan messissä tässä jouluhypetyksessä: lämpötila tuntuu kohoavan päivä päivältä ja vettä sataa.

Kaikesta jouluintoilusta huolimatta pitäis vielä jaksaa hetki keskittyä kertaamiseen ja kokeisiin. Kaikki on ollut suhteellisen yksinkertaista tähän asti, koska mun kurssit tuli tosiaan täyteen pelkästä ranskasta ja psykasta. Ranskan kurssityöt meni jopa sen verran hyvin, että ei tarvitse mennä kokeeseen. Psykassa on kuitenkin kokeet, huolimatta siitä miten kurssityöt/esseet meni. Ilmeisesti molemmissa kursseissa kokeet on pelkkää monivalintaa. Kuulostaa helpolta, mutta kertaamista on silti paljon ja kokeet jännittää, koska ei ole vielä mitään kokemusta yliopisto-tason kokeista.

Kertausviikko on ollut oikein mukava, vaikkakin kuolen tällä hetkellä tylsyyteen. Kun ei tarvitse enää mennä kampukselle joka päivä, sitä jää helposti neljän seinän sisälle. Kertaus sujuu ihan hyvin, mutta välillä (suurimman osan ajasta) ajatukset lähtee harhailemaan ja olo on päivä päivältä kärsimättömämpi, koska loma on niin lähellä! Eilen poistuin kuitenkin meidän uinuvasta kämpästä ja menin rapsuttelemaan terapiakoiria. Olin odottanut sitä viittätoista minuuttia Fresher's weekiltä asti! Toki mikään ei voita omaa koiraa, mutta koirille höpöttäminen tuli niin tarpeeseen.

Kolme kuukautta on kyllä mennyt ihan älyttömän nopeesti. Aberdeen tuntuu kuitenkin jo ihan kodilta ja tuntuu älyttömän hassulta että kohta oon täältä neljä viikkoa poissa! Erityisen omituista tulee olemaan tauko kämppiksistä, joista on 3kk aikana kasvanut omanlainen tukipilari. Lisäksi vähän pelottaa, että meidän surkeanpuoleinen nukkavieru kämppä menee ihan rappiolle neljässä viikossa, mutta ehkä ei. Oon ihan älyttömän iloinen siitä, että pääsen ihan kohta halaamaan kaikkia rakkaita Suomessa, mutta oon silti iloinen myös siitä, että saan tulla tänne vielä monen monta kertaa takaisin. Joulun jälkeen ohjelmassa on sitten Erasmus-häsellystä, koska hakemukset pitää lähettää tammikuussa. Lisäksi ajattelin joulun jälkeen vihdoin liittyä teatteri societyyn, koska puolen vuoden tauko teatterista alkaa jo raastaa hermoja.

Seuraava päivittely saattaa tulla vasta Suomesta, joten ihanaa joulun odotus -aikaa kaikille!

Ainiin, ja viettäkäähän sunnuntaina Fazerin sinisen täyteinen itsenäisyyspäivä!

Elämä on juhla.

Vähän sunnuntai-päivittelyä tuulisesta Aberdeenista!

Viimeisen reilun viikon aikana on nyt Skotlannissa ollut tavallista enemmän juhlahumua. Sellaista juhlahumua, johon en Suomessa ole yleensä tottunut. 

Viime viikonloppuna oli Halloween/Pyhäinpäivä ja vaikka toki Suomessakin Halloweeniä juhlitaan, niin meno täällä UK:ssa oli silti vähän mahtipontisempaa. Mitään "Trick or Treat" -meininkiä en päässyt todistamaan, mutta jo 30.pv illalla keskustassa törmäs useempaan noitaan ja hirviöön, joista moni oli ihan aikuisia. Lauantaina, virallisena päivänä, lähdettiin sitten koko flatin kanssa klubille. Laiskana ja köyhänä opiskelijana en ollut aiemmin käynyt ostamassa mitään Halloween-rekvisiittaa, mutta kämppiksen ja pelikorttien avulla saatiin luotua musta kotitekoinen "Queen of Hearts"! Jo bussissa oli ihan mahtava huomata, miten oikeasti melkein kaikki opiskelijat oli pukeutunu ja myös todella panostanu asuihinsa. Sama meno jatku klubillakin, joka oli täynnä mitä kummallisimpia olioita. Erityisen hauskalta näytti iso Ghost Busters -porukka reppuineen päivineen. Kaiken kaikkiaan oli kerrankin mahtavaa päästä viettämään Halloweeniä "kunnolla"!

Juhlapäivät ei loppunut vielä Halloweeniin, vaan viime torstaina täällä vietettiin Guy Fawkes -päivää. En vieläkään ole ihan perillä koko hommasta, mutta Fawkes oli siis mukana yrittämässä räjäyttää Lontoon parlamenttitaloa 1600-luvulla, mutta saatiin kuitenkin kiinni 5.marraskuuta ja räjähdys saatiin estettyä. Ja nyt tätä pelastumista juhlitaan vuosittain kokoilla ja ilotulituksilla. (Wikipedia on kaveri, jos haluaa saada vähän paremman selityksen.) Noh, torstaina luontoäiti päätti kerrankin suoda Aberdeenille kunnon skotlantilaisen sään, jonka vuoksi en itse ainakaan nähnyt yhtäkään kokkoa tai nuotiota. Mentiin kuitenkin katsomaan Aberdeenin kaupungin ilotulitus-showta ja vaikka matka sinne, sateessa tarpoen, kesti kauemmin kuin itse tapahtuma niin se oli ehdottomasti sen arvoista! Oli myös mukava nähdä ihan paikallisiakin, kun yleensä tuppaa vaan pyörimään erilaisissa opiskelija-tapahtumissa.

 

 

 

Samalla, täällä juhlien, olen myös missannut pari juhlaa kotona Suomessa. Reilu viikko sitten oli iskän synttärit ja tänään vielä isänpäivä. Toki Skype on keksitty, mutta silti yksi ulkomailla asumisen varjopuolia on juurikin se, että ei pääse livenä juhlimaan tärkeitä päiviä rakkaiden ihmisten kanssa. Onneksi Joulu on kuitenkin kovaa vauhtia matkalla ja sen saan viettää Suomessa sukulaisten keskellä! Voitte muuten vaan arvata mikä joulupöhinä täällä on nyt päässyt irti, kun saatiin Halloween alta pois...

 

 

Puoliväli häämöttää!

Noniin! Blogi-kirjoitus nro2. Jos joku ei ole vielä huomannut: olen ehkä maailman huonoin blogin pitäjä.

Mutta tosiaan! Reilu seittemän viikkoa on menny suht nopeesti ja vielä/enää on vajaa kaheksan viikkoa jäljellä. Yritän nyt tiivistää tähän kaiken oleellisen, pahoittelut jos tuloksena on vähän sekamelskasoppa.

 

 

Luontoa: Yks niistä syistä, miksi hain Skotlantiin oli nimenomaan luonto: koska ajatus siitä, että olisin jossain betoniviidakossa keskellä suurkaupunkia ei houkuttanut (ensin siis meinasin hakea Pariisiin). Ja kaunista luontoa täällä riittää, joka puolella! Rakastan edelleen tota merta, koska se on niin paljon dramaattisempi ja "villimpi" kuin meillä Suomessa. Lisäks ihan meidän asuntolakylän takana virtaa joki, jonka vieressä kulkee kivoja lenkkipolkuja. Kampukselle kuljen puolestaan joka päivä kauniin Seaton Parkin läpi, joka on täynnä erilaisia kukka-asetelmia. Yks luonnon parhaista puolista on kuitenkin meidän peura-kaverit, jotka hengailee aina välillä meidän talon takana. Siinä on vaan jotain vähän absurdia, kun aamulla ulos katsoessa "takapihalla" ei seisokaan Arttu vaan pari uljasta peuraa, jotka on syömässä. Luontokategoriaan voisin nyt tunkea myös sään. KOSKA: Suurin osa päivistä tähän asti on ollut aivan järjettömän aurinkoisia ja mukavia. Tottakai täällä välillä sataa ja sitten kun sataa niin sataakin aika paljon. Kuten kerran kun päätettiin lähteä retkelle Stonehaveniin ja vettä tuli vaakatasossa ja niin paljon, ettei meinannu nähdä eteensä.

 

 

 

 

 

Opiskelua: Luonnollisesti. Jos alkaa liikaa miettimään, niin tajuaa miten jäljessä sitä jo on, mutta ei mennä siihen. Mitään suurempia ongelmia ei oo ollut; ranskan kanssa saa nyt joskus vähän repiä hiuksia, koska joutuu säätämään kolmen kielen välillä. Muuten opiskeleminen englanniks sujuu ihan hyvin, toki akateemisessa kielessä on vielä vähän hiottavaa. Ennen Joulua en siis opiskele mitään muuta kun ranskaa ja psykaa, mutta sen jälkeen mulla on yksi kurssi kielitieteitä. Vähän jännitystä elämään toi se, että sain viikko sitten tietää, että mun täytyy jossain vaiheessa viettää puol vuotta/yks semester ranskan kielisessä maassa. Alkushokin jälkeen aloin kuitenkin innostua ideasta ja nyt on jo vaihtaripaikkaakin vähän mietitty. Siitä lisää myöhemmin!


Aikuiselämää: Suurimman osan ajasta sitä ei edes ajattele, miten paljon elämä on viimesen parin kuukauden aikana oikeesti muuttunu. Alku oli toki rasittavaa, kun piti tavallaan alottaa kaikki ihan alusta, mutta sen jälkeen ei oo ollu mitään ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Eniten karu aikuiselämä iski päin naamaa reilu viikko sitten, kun olin tosi kipeä eikä voinutkaan enää pyytää äitiä käymään apteekissa vaan sinne piti raahautua itse. Asumisen puolesta on vieläkin välillä vähän "leiri-fiilis", koska asun yliopiston asuntolassa. Onneks tullaan kämppisten kanssa tosi hyvin juttuun ja ollaan toisillemme jonkunlaista vertaistukea kun ollaan kaikki samassa veneessä (ollaan kaikki siis muualta kun UK:sta). Meillä on sellanen juttu, että tehdään joka viikonloppu yhtenä päivänä yhdessä ruokaa ja "istutaan iltaa": siinä vaiheessa vähintään taas muistaa, miten hyvin sitä loppuen lopuks pärjää eikä enää haluiskaan muuttaa takas kotiin (kaikella rakkaudella äiti ja iskä).

Kulttuuria: Eli tottakai seittemän viikon aikana on ehtiny tehdä jo muutakin kun opiskella ja opetella aikuisena olemista! Fresher's weekillä näin siis tosiaan Red Hot Chilli Pipersit ja ne oli kyllä mahtavia! Nyt tuntuu, että siitäki on jo ikuisuus. Noh sitten mulle selvis, että Tom Odell, jonka näin kesällä Ilosaaressa, olis tulossa Aberdeeniin ja pakkohan sinne oli mennä! Se keikka oli Aberdeenin Music Hall:ssa ja oli kyllä kieltämättä yks parhaista keikoista missä oon ikinä ollut. Tosin ens kerralla tiedän, että riittää kun menen jonottamaan about 2 tuntia ennen keikan alkua...eikä 7 tuntia. Helmikuussa onkin sitten luvassa jonotusta ja PALJON, koska just kolmannen levynsä julkassu Hurts alottaa kiertueensa UK:sta ja näyttäis kovasti siltä, että oon menossa kaikille kolmelle UK:n keikalle. Pitäähän siitä nyt ottaa ilo irti, että asuu kerrankin siellä missä tapahtuu! Lisäks tähän kulttuuriosioon voisin tunkea brittien/skottien pubi-kulttuurin. Koska en oo ikinä ollut mikään bilehile, niin täkäläinen pubi-kulttuuri sopii mulle enemmän kuin täydellisesti! Nyt lähitulevaisuudessa täällä ollaan myös järjestämässä monen monta pub quiz:ia, joista ainakin yhteen yritän uskaltautua.

 

Pieniä iloja: Hämmentävä otsikko, mutta pari sellasta juttua, jotka on piristäny mun uutta elämää. Societyt on ihan mahtava juttu (vaikka en niissä itse kauheen aktiivisesti pyöri)! Joka viikko saa olla varma siitä, että on mahdollisuus tehä jotain sosiaalista ja hauskaa, jos vaan jaksaa mennä paikalle. Ite olin viime viikolla Nordic Societyn Sittsitt-tapahtumassa ja se oli yks hauskimmista illoista tähän asti! Lisäks Suomesta tänne tupsahtelevat paketit osaa aina piristää ja ne on myös tärkeä lifeline tälle suklaaholistille, kiitos siis ihanat Suomi-joukot! Sitten vielä yks ilon aihe on se, miten ihmeellisen täynnä joulukamaa kaikki kaupat on jo nyt. Yleensä se ehkä vähän ärsyttäis, mutta täällä se vaan menee niin överiks jo lokakuussa, että se on enemmänkin hauskaa.

Kaiken kaikkiaan elämä täällä kilttimaassa on siis sujunut oikein mukavasti, mitä nyt välillä kokolattiamatot ja epäkäytännölliset hanat käy vähän hermoille! Suomi-ikävä vaihtelee, Arttu-ikävästä puhumattakaan, mutta toisaalta tääkin paikka alkaa jo pikkuhiljaa tuntua kodilta.

Until next time! (Ja kyllä, nyt yritän kirjoittaa vähän useammin kuin kerran parissa kuukaudessa.)

Täällä ollaan!

Hello my mates in Finland!

Päätin nyt perustaa blogin, jossa voin välillä vähän päivitellä kuulumisia, jakaa kuvia ja tappaa koti-ikävää yms. Jee, hauskaa jos joku jaksaa lukea!

Eli eilen lensin Lontoon kautta Aberdeeniin, jossa 2h odottelun jälkeen päästiin lentokentältä ilmasella bussilla student villageen. Siitä lähtien kaikki onkin ollu yhtä isoa hämmennystä. Meiän kämppä (asun neljän kämppiksen kanssa) on ihan ok, kunhan siihen muistaa suhtautua vähän huumorilla.

Tosin oon tosi onnekas, koska mun huone on kulmahuone, joka tarkottaa isompia ikkunoita ja enemmän valoa. Ja tää oli myös paljon isompi, kun mitä kuvittelin ja kunhan tästä saa vielä oman näkösen niin tunnelmakin on kotoisampi.


Eilinen iltapäivä/ilta menikin pääosin sitten vaan laukkujen purkamiseen ja vessapaperin metsästämiseen. Kohokohta oli se, kun satuin näkemään mun ikkunasta peuran ja kun myöhemmin illalla törmäsin vielä kettuun, kun yritettiin ettiä ilmasta grilliruokaa (jota ei sitten ikinä löydetty). Tänään on ollu aika rauhallinen päivä (herätessä kesti hetki tajuta, että missä hitossa sitä oikeen on), mutta ollaan nyt illalla lähössä yhelle nightclubille, jossa pitäis olla sirkusteemaiset bileet kera tulennielijöiden. Ostin siis päivällä sellasen Fresher's week rannekkeen, jolla pääsee ilmaseks muutamalle klubille ja esim. saa ilmaset bussikyydit keskustaan tän viikon ajan.

Täytyy kyllä sanoa, että meidän Fresher's week on aika mahtava, ohjelmaa on vaahtobileistä leffailtoihin ja perjantaina täällä esiintyy skottilainen Red Hot Chilli Pipers -bändi, jotka soittaa covereita säkkipilleillä (sinne on jo tietenkin lippu)! Lauantaina olis myös mahis päästä Loch Ness -reissulle, mutta mietiskelen vielä raaskinko ostaa lipun. Huomenna olis sitte tarkotus lähteä keskustaan hoitamaan pankkiasioita ja ostamaan tavaraa maan ja taivaan väliltä. En malta odottaa, että saan vähän enemmän astioita ja kunnon ruoanlaittovälineitä, jollon voin syödä muutakin kun purkkinuudelia! Tää reissu ei todellakaan ole helpoin asia, mitä oon tehny ja jos alan miettimään kaikkea liikaa niin ahdistus on melkoisen suuri - sen takia aionkin nyt ottaa pienet päiväunet ja kattoa pari jaksoa Frendejä. Koska loppujen lopuks tää on sitte kuitenkin aika älyttömän siisti juttu!




Ainiin eli P.S. Kävin tänään rannalla (kävellen pääsee vajaassa puolessa tunnissa) ja se on aivan mahtava! Rakastan merta, joten toi on suuri plussa. Samalla mulle selvis myös se, että yks animal shelter, mitä tutkailin jo Suomessa on nimenomaan aivan ton rannan kupeessa. Tästä kun vähän asetun aloilleni niin aion mennä kysymään josko ne huolis mut ulkoiluttamaan niiden koiria. Älkää kertoko Artulle;)